Ensimminen vaihe viljelijän keväässä on tukihakemusten teko. Osuvasti Luomu lehti kuvasi niitä "kynäkylvöiksi". Totta onkin EU:hun liityttyä viljelijän tuotetusta viljasta, maidosta, lihasta jne. saamaa tuloa laskettiin ja hinnanalennus korvataan viljelijelijälle  EU-tukina. Se on suoraa EU:lta tulevaa tai kansalllistatukea jonka suuruuden  Suomi joutuu EU:lla kuitenkin hyväksyttämään. Tästä hyvänä esimerkkinä 141-tuki, josta väännettiin kättä viime syksynä. Toinen vaihe on päästä aloittamaan työt pellolla. Savolaisilla pelloilla ensimmäinen "sato" on kivet, joiden keruu aloittaa joka kevät, äestyksen ohella, peltotyöt. Tänään aloitin itse nämä työt. Puutarhakasveista mansikan vanhat kasvustot harjattiin pois jo huhtikuun aikana. Mansikka oli talvehtinut hyvin, ei ollut paljon kuollutta kasvustoa. Satonäkymät ovat tässä vaiheessa hyvät. Uhkia on useita ennenkuin saadaan kypsiä marjoja on halla, kuivuus, home, tuholaiset.  Voinkin todeta "jos Jumala suo" saan satoa sen ja sen verran. Kuitenkin viljelijän on tehtävä oma osansa sadon saamiseksi, ei se itsestään tule. Joka kevät linnut ovat peltomiehen seuralaisia lokit, västäräkit, kottaraiset jotka tulevat hakemaan ruokaa. Tänä keväänä ei ole vielä kottaraisia näkynyt. Niiden pesät on haavoissa, joissa on tikan tekemiä kolopesiä. Ne palasivat pitkän poissaolon jälkeen vajaa 10 vuotta sitten takaisin - meidän iloksemme.