Valtuustokausi on ylittänyt puolivälin. Tällä kaudella on kuntaliitosasia ollut keskeisin aihe. Tiukan äänestystuloksen jälkeen on lähdetty neuvottelemaan liitoksesta Savonlinnan kanssa. Tiukka äänestystulos on näkynyt myös aktiivisena kansalaistoimintana Mikkelin liitoksen kannattajien joukossa. Tämä on ymmärrettävää koska äänestystulos oli heille yllätys. Nyt ollaan saamassa käytännössä esimerkki mikä on valtuuston päätösten ja kansalaisaloitteiden marssijärjestys. Kuntaliitoksessa nykyisen Puumalan palveluiden paikallinen turvaaminen on varmasti tärkein asia sen jälkeen tulee alueen elinkeinojen ja matkailun kehittäminen jotta muutkin kuin julkiset palvelut tulee turvatuksi Puumalassa. Valtuuston kokouksessa käsiteltiin liitosneuvotteluiden tavoitteita johon valtuutetut / valtuustoryhmät tekivät perusteltuja lisäyksiä. Tästä maakuntalehti revitteli oman versionsa "toiveiden tynnyristä". Jos ei aseta tavoitteita korkealle ei voi saada hyvää lopputulosta. Yhteinen maaraja on Sulkavan kanssa neuvoteltava asia. Voi olla että Sulkavalla harkitaan kuntaliitoskeskustelun avaamista. Siihen tämä Puumalan kuntaliitosneuvottelu Savonlinnan kanssa antaa hyvän mahdollisuuden. Eihän me, mutta kun nuo puumalalaiset olisi hyvä syy. Tavoite neuvottelutuloksesta syksyksi on realismia.

Valtuustossa käsiteltiin Mikkelin seudun lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Suunnitelmassa on joitakin mielenkiintoisia tilastoja seudun kunnista. Lasten ikäjakauma v. 2009 on yksi näistä. Puumala on lasten määrässä valtakunnallisesti tilaston vähälapsisin. Kun verrataan nuorinta ikäryhmää 0 – 6 vuotiaat ei Puumala 4,0 % olekaan Etelä-Savon alhaisin vaan Hirvensalmi 3,5 %. Toinen vielä yllättävämpi on nuorten 16 – 24 vuotiaiden prosenttiosuus asukasmäärästä. Puumala on Mikkelin 11,5 % jälkeen seutukunnan toiseksi korkein 9,2 %. Tässä näkyy varmaan kotikuntastipendin vaikutus, se on ollut positiivinen. Vai onko tässä kyse vale, emävale ja tilasto hokemasta - tuskinpa.
Kuntapuolella yhteisesti neuvotellen valitut valtuuston puheenjohtajat ja kunnanhallitus puheenjohtajineen valittiin jatkamaan seuraavat kaksi vuotta samassa kokoonpanossa.

Kuntatalouden aikaisempien vuosien alijäämäinen kehitys saa poikkeuksen tästä linjasta, kun viime vuosi tulee olemaan ylijäämäinen . Ylijäämä poistaa kriisikuntalistalle menon tänä vuonna mutta tulevaisuus ei lupaa vastaavan toistuvan vaikka sitä toivoisimme. Antaa se kuitenkin mahdollisuuden hengittää vapaasti ainakin lähiaikoina. Pahinta on ansioverotulojen lasku vaikka veroprosenttia on korotettu. Tähän on todennäköisesti syynä työikäisten poismuutto ja kuntaan on muuttaneiden pienemmät verotulot sekä asukasmäärä on lasku.

Muutos on ollut suurta sinä aikana kun olen ollut mukana kuntapäättäjänä. Muutos on ollut nopeaa. Samaan aikaan on useita samaa toiminta-alaa koskevia uudistuksia menossa, jotka vievät aikaa sekä viranhaltijoilta, että luottamushenkilöiltä. Tuntuu joskus siltä tietääkö kukaan mihin pyritään, kun ei viedä yhtä kunnolla loppuun kun toinen jo aloitetaan.

Tässä kaikessa on tavoitteena tehdä kuntalaisten kannalta hyviä päätöksiä. Valtuutettuna tulee katsoa tulevaa pidemmälle ja arvioitava tulevaa kehitystä - aika (historia) näyttää miten onnistuimme tehtävässämme.