Tänään 15.5. koin melkoisen yllätyksen kun olin korvasieniä keräämässä. Takaani alkoi kuulua raapivaa ääntä ja ääntelyä, kun katsoin oli karhu n. 40 metrin päässä pystyssä mäntyä vasten, josta kuva.Tuuli tuli karhun takaa ja tästä syystä se ei havainnut minua aikaisemmin. Katsoimme jonkin aikaa toisiamme karhu näytti toiminnallaan kiipeäisikö mäntyyn turvaan nousi jo puunrungolle mutta laskeutui kuitenkin alas. Otin kuvat ja soitin petoyhdyshenkilölle jonka aikana karhu lähti pois.  Karhu olisi halutessaan voinut yllättää minut, mutta ei tehnyt niin vaan ilmaisi itsensä. Paini karhun kanssa ei houkutellut kohtaaminen oli riittävällä etäisyydellä lähempänä se voisi olla jo vaarallista. Jäljen leveys oli n. 12 cm.

Kokemuksen perusteella voi päätellä karhun karttavan ihmisen kohtaamista ja yllättävät tilanteet tekevät molemmat varovaisiksi. Pahimmat tilanteet muodostuvat karhuemon jolla on pennut kohtaamisista jolloin vaara on tätä kohtaamista suurempi.

Olemme eläneet yli 15 vuotta karhun "naapureina" vaikka ensimmäinen kohtaaminen olikin lampaillemme kohtalokas karhu tappoi kolme emälammasta syksyllä 1995. Tämän jälkeen yhteiselo on sujunut sopuisasti.

Lisää aiheesta Etelä-Savon radion sivulla ja Veskansankylien luontoblogissa .