Hallituksen linjaukset sosiaali-ja terveyspalveluista siirtymisestä kaksitasoiseen rakenteeseen jossa sairaanhoitopiirit lakkaavat ja erikoissairaanhoito säilyy nykyisellä yliopistosairaaloiden alueella ja kunnat vastaavat perusterveydenhoidosta ja osasta erikoissairaanhoitoa.
Mielestäni suunta on osittain oikea kun puretaan päällekkäistä hallintoa. Miten kunnat pystyvät saamaan tällä uudistuksella toimimaan terveyspalvelut joiden hoitamisessa nytkin on vaikeuksia lääkäri - ja hoitajapulan vuoksi. Puhutaan suuremman yksikön pystyvän paremmin hoitamaan tämän.
Mikkeli on hoitanut naapurikuntien terveyspalveluita ostopalvelusopimuksella jotka eivät aina ole toimineet sopimuksen mukaisina. Lääkärivaje onjouduttu paikaamaan ostopalveluna lääkärifirman lääkärellä, josta on seurannut lääkäreiden suurta vaihtuvuutta = lyhyitä jaksoja pisimmät ovat noin vuoden mittaisia joka on kuitenkin lyhyt aika jos halutaan saada toimiva potilas - lääkäri suhde. Ensin on ratkaistava  kuntien ja valtion tehtäväjako.
Miten olisi Norjan malli jossa terveydenhoito on valtion vastuulla. Siellä voi valita sairaalan mihin menee tämä luo positiivisessa mielessä kilpailutilanteen jossa sairaalat panostavat mm. tehokkuuteen, laatuun ja taloudellisuuteen. Jos ei ole minkäänlaista kilpailutilannetta kustannukset tuppaavat nousemaan jolloin toiminta ei ole ollut riittävän tehokasta. Toivotaan parasta mutta pelätään pahinta.
Nämä hallituksen esitykset jouduttavat kuntaliitoksia (se kai on ollut tarkoituskin) mutta kuten monet asiantuntijat ovat todenneet ne eivät yksin ratkaise tätä sote - ongelmaa.