Kuva: Ilkka Nurmela: myrsky alkaa nousta v. 1972 Rokolahdella.

Myrskykokemus 8.7.1972 on jäänyt pysyvästi mieleeni. Päiväällä oli lopetettu heinänteko ja illalla oli sisareni konfirmaatio Puumalan kirkossa. Vanhempani olivat siellä. Illansuussa kello 17 aikoihin kiinnitin huomiota pilveen joka nousi alhaalta ylöspäin.
Rantasauna oli lämminnyt ja menin saunomaan. Uimassa käydessä alkoi tuulla kovaa ja ukkonen jyrisi. Puut alkoivat taipua luokille kun juoksin pois rannalta. Puut eivät vielä kaatuneet kun sade ei ollut vielä alkanut. Kotona katselimme ikkunasta myrskyn etenemistä. Sateen muututtua rankkasateeksi yhdessä myrskyn kanssa jonkin aikaa puut taipuivat kunnes alkoivat kaatua yhtäaikaa kaikki. Tämä viimeinen vaihe ei kestänyt montaa minuuttia mutta tuhot olivat omalla tilallani varsin suuret.

Kuva 1972 myrskytuhosta omalla tilallani, tuhoaste 80 % puuston ikä 80 vuotta.

Kuva 2012 samalta alueelta.

Metsää oli kaatunut vähintää 50% 112 ha alueella kattaen kolmannen osan tilan pinta-alasta.
Tuho oli 100 % 34,90 ha, 90% 11,58 ha, 80 % 15,02, 70 % 15,35 ha 60 % 8,13 ha yht. 84,98 ha 50% 27,02 ha. Heti myrskyn jälkeen pelättiin puuston menevän pilalle. Isäni oli nähnyt miten aikaisemmin samaan aikaan juurineen kaatuneet puut eivät olleet kuin hiememan tyveltä sinistyneet muuten säilyneet hyvinä syksyyn asti. Parhaimpaan aikaan oli n. 50 metsuria hakkaamassa myrskysavotassa tilallani. Oli melkoinenpörinä kun sahat soivat metsässä. Kukaisimmat olivat Rovaniemeltä lomalla olevia Metsähallituksen metsureita. Näi suuri määrä metsureíta tarvitsi myös ruokahuollon ja majoituksen. Autionlahdelle tuotiin proomu ja maalle myös rakennus jossa emäntä valmisti ruokaa metsureille. Maalla oleva rakennus tosin paloi syksyllä. Osa majoittui teltoissa.

Tilan puusto oli vuoden 1983 metsäsuunnitelman mukaan 97 kuutiometriä   kehitysluokista taimikoita oli 42 % pinta-alasta ja viimeisin suunnitelma tältä vuodelta keskipuusto 162 kuutiota. Hakkuita on toteutettu metsäsuunnitelmien mukaan. Metsän puusto on 30 vuodessa kasvanut 67 %.

Uudistaminen tapahtui yli 90 % luontaisesti. Tätä uudistustapaa suosi senaikainen korjuutapa jossa metsurit katkoivat rungot tukeiksi ja propseiksi. Ensimmäiset ajokoneet tulivat tuolloin joilla puut ajettiin tienvarteen. Osassa oli jo pieniä taimia jotka lähtivät nopeasti kasvamaan. Koska ei ollut mitään ajouria, koneet muokkasivat maanpinnan otolliseksi uudistumiselle tasoittaen myös kaatuneitten puiden kantoja. Heti viiden vuoden jälkeen isäni raivaussahalla vesoi suurimman osan nousevista taimikoista joka auttoi nopeaa kehitystä niissä.

Puusto myyrskytuhoalueilla on varttunutta kasvatusmetsää jota on lähes puolet pinta-alasta. Keskimäärin hehtaarilla on 156 – 210 kuutiota hehtaarilla riippuen missä vaiheessa on harvennukset suoritettu.

Metsänhoito on pitkäjänteistä toimintaa jossa tästä myrskystä tulleet metsiköt uudistavat, jollei uutta myrskyä tule, seuraava sukupolvi. Tarvitaan kolme tai kaksi sukupolvea puun kiertoaikaan kasvupaikasta ja puulajista riippuen.

Kun oli kulunut 30 vuotta myrskystä oli lauantai 6.7. sama viikonloppu kuin myrsky 30 vuotta aikaisemmin. Samaan aikaan kello 18 oli ukkosmyrsky joka kaatoi joitakin puita metsästä. Myös kotiin menevällä tiellä oli kaatunut 5 tukkipuuta ja kuten edellisen myrskyn aikaan oli kierrettävä toista kautta kotiin. Luoja muisti myrskyä tällä tavalla.