Palveluiden saatavuus, koulutustarjonta ja laajakaista pitävät maaseutua elinvoimaisena

Puumalan KD-valtuutettu ja luomuviljelijä Olavi Kietäväinen elää seudulla, joka houkuttelee kesäisin runsaasti vapaa-ajan asukkaita. Kuvassa Kietäväinen on Saimaalla muikunpyynnissä.

Kristillisdemokraattien mielestä koulutusyksiköiden keskittyminen suuriin keskuksiin heikentää maaseudun elinkeinoelämää.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) edustajat tapasivat eduskunnassa KD:n kansanedustaja Sauli Ahvenjärven, kansanedustajan avustaja Anni Vasaman ja Puumalan KD-valtuutettu Olavi Kietäväisen.

Keskustelussa valmisteilla olevan maaseutupoliittisen kokonaisohjelman linjauksista he nostivat esille palveluiden saavutettavuuden, lähidemokratian, koulutuksen tarjonnan ja laadun turvaamisen, tietoliikenneyhteydet sekä yritystoiminnan edistämisen.

Sarjassaan kuudennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman on määrä valmistua kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Koulutuspaikat ehkäisevät nuorten ja palveluiden katoa

Vasama kertoo, että KD:n edustajat nostivat koulutuskysymyksen tärkeänä maaseudun elinkeinotoimintaa hyödyttävänä tekijänä.
– Lukioverkosta ja ammattikoulutuksesta on pidettävä kiinni kaupunkien ulkopuolellakin. Muuten nuoret ovat pakotettuja lähtemään isompiin keskuksiin jo tässä vaiheessa.

Kristillisdemokraattien mukaan huomiota tulisi kiinnittää niin etäopiskelumahdollisuuksiin kuin muihinkin vaihtoehtoisiin tapoihin suorittaa tutkinto. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla on mietittävä eri vaihtoehtoja koulutuksen järjestämiseksi kustannustehokkaasti esimerkiksi jakamalla henkilöstöresursseja ja kuluja eri paikkakuntien oppilaitosten kesken.

Myös ammattikorkeakouluverkosto on säilytettävä sellaisena, että pienemmissäkin maaseutukeskuksissa on laadukasta koulutustarjontaa.

Koulutuspaikat näkyvät suoraan myös alueen yritysten ja palveluiden määrässä.  Tosin maaseudulla usein ainut tapa työllistyä on ryhtyä yrittäjäksi.
– Maaseudulla yrittäjän pitää lisäksi olla nykyisin monialainen, sillä harva elää pelkästään maata viljelemällä, Vasama muistuttaa.

Palvelujen saatavuus on kriittinen kohta

Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta kriittisiä tekijöitä ovat palvelutarjonta ja  palvelujen saavutettavuus. Kristillisdemokraattien mukaan välttämättömät peruspalvelut pitää toteuttaa lähipalveluina.

Maaseudun palveluja järjestettäessä on otettava huomioon käyttäjäkunnan ikärakenne ja sovitettava tarjottavat palveluvaihtoehdot asukkaiden profiiliin. Harvaan asutuilla alueilla on tärkeä löytää ratkaisumalleja, joissa eri palveluja voidaan yhdistää sekä toisaalta viedä lähelle käyttäjiä. Tällaisia voisivat Kristillisdemokraattien mukaan olla esimerkiksi kiertävät virastopalvelut ja liikkuvat yhteispalvelupisteet.

Palveluja järjestettäessä on otettava huomioon asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ja heidän itsensä kokemat tarpeet. 

Maaseudullakin tarvitaan laajakaistaa

Keskeistä palvelujen ja kauttaaltaan maaseudun elinvoimaisuuden kannalta on taata kattava ja toimiva tietoliikenneverkko.

Kiinteät valokuituyhteydet olisivat tarpeellisia maaseudullakin, mutta operaattoreilta loppuu herkasti kiinnostus  harvaan asutuilla ja vesistöjen halkomilla alueilla.

Vasaman mukaan Kristillisdemokraattien yhtenä maaseutupoliittisena keihäänkärkenä on juuri hyvien tietoliikenneyhteyksien järjestäminen.
– Niiden merkitys on olennainen, mikäli mahdollisuuksia etätyöhön ja -opiskeluun halutaan hyödyntää.

Puumalassa eletään jo Suomen tulevaisuutta

Etelä-Savossa sijaitsevassa Puumalassa on 2400 asukasta. Väkimäärä nelinkertaistuu kesäkuukausina, kun lomalaiset saapuvat vapaa-ajan asunnoilleen.
– Mökkiläiset tarvitsevat kaikki palveluita, ehkäpä vanhustenhoitoa ja peruskoulua lukuunottamatta, Puumalan KD-valtuutettu ja luomuviljelijä Olavi Kietäväinen kertoo.

Suuri vapaa-ajan asukkaiden määrä on kunnalle myönteinen asia, mutta Kietäväisen mukaan haasteena on jatkossa kaikkien mökkiläisten tarvitsemien palveluiden tuottaminen. Tekijöitä kun on vuosi vuodelta vähemmän.

Lähin kaupunki on yli 60 kilometrin päässä

Puumalassa eletäänkin jo ikääntyvän Suomen tulevaisuutta: Kunnan luonnollinen väestönkasvu on negatiivinen, mutta palvelujen tarve vain kasvanut väestön ikääntymisen ja vapaa-ajan asukkaiden myötä. Nykyisin Puumala ei kärsi varsinaisesti muuttotappiosta, mutta uusia kuntalaisia syntyy vuosittain  vain kymmenkunta, kun toisesta päästä poistuu vuosittain 50-60 kuntalaista.

Puumala on niitä harvoja kuntia, jotka täyttävät sekä harvaan asutun alueen että saaristoisuuden kriteerit. Lähin kaupunki on 60 kilometrin päässä sijaitseva Imatra. Isommat keskukset, kuten  Mikkeli ja Savonlinna, sijaitsevat yli 70 kilometrin päässä.
Tärkeimmät terveyspalvelut, kuten terveysasema, hammaslääkäripalvelut ja vanhusten palveluasuminen löytyvät kunnasta.

Puumala jäi itsenäiseksi

Puumala on jäänyt itsenäiseksi kunnaksi hieman olosuhteiden pakosta. Edellinen valtuusto päätti niukalla enemmistöllä aloittaa yhdistymisneuvottelut Savonlinnan kanssa, vaikka kunnilla ei ole yhteistä rajaa. Samoihin aikoihin  Savonlinnan kanssa neuvottelivat myös Punkaharju ja Kerimäki, jotka liitettiin kaupunkiin.

Puumalassa selvitysmiestä ei kuitenkaan asetettu ja kunta päätti keväällä 2012 pysyä toistaiseksi itsenäisenä. 
– Tietyssä mielessä oli onni, että emme yhdistyneet, sillä Savonlinnan tilannekaan ei ole kovin häävi, Kietäväinen arvioi.

Toinen suunta olisi Mikkeli, josta Puumala jo ostaa valtaosan sosiaali- ja terveyspalveluistaan.
– Itse ajattelen, että parasta olisi pysyä omana yksikkönä, vaikka sitten päätösvaltaa menisikin kuntayhtymälle, Kietäväinen sanoo.

Kuinka saada operaattorit innostumaan laajakaistahankkeista?

Piskuisen Puumalan haasteet näkyvät esimerkiksi opetuksessa. Lukio- opetus loppuu keväällä 2014. Siihen asti sitä  järjestetään yhteistyössä alueen muiden lukioiden kanssa, muun muassa verkko-opetuksen avulla. Se tuli Kietäväisen mukaan edullisemmaksi silloin, kun Puumalan lukiossa oli 60 oppilasta. Lukion oppilasmäärät ovat nykyisin noin 35 - 40, jolloin opiskelusta on verkko-opetuksesta huolimatta tullut kunnalle kallista.

Toinen, vesistöisen alueen haaste on saada operaattorit innostumaan laajakaistahankkeista. Tällä hetkellä kiinteää yhteyttä ei ole. Langattomalla yhteydelläkin on aikarajansa, jonka päätyttyä edessä on paluu mokkulaan, jos mitään ei tapahdu.

Kietäväisen mukaan kiinteälle valokuitukaapelille olisi käyttöä, sillä yhä useampi tekee etätöitä vapaa-ajan asunnoillaan.
– Alunperin tarkoitus oli, että maakunta lähtee hankkimaan yhteyksiä, mutta lopulta vain Pertunmaa osallistui. Yhteiskunnan pitäisi jollain tavalla tulla tähän mukaan, Kietäväinen ehdottaa.