Sari Essayah: Nyt pitäisi keskustella päätöksenteon poliittisesta suunnasta?

Samuli Rissanen

Sari Essayah’n mukaan Suomessa on käytävä keskustelu siitä, mihin suuntaan EU:ta pitäisi kehittää ja millaisessa menossa on kansallisen edun mukaista olla mukana.
– Oma näkemykseni on, että Suomen tulee edelleen vastustaa esimerkiksi eurobondeja ja muuta liittovaltiokehitystä.

Essayah’n mukaan Eurooppa uhkaa mennä ajopuuna kohti liittovaltiota

– Osa Kreikan lainoista on nyt paras kirjata luottotappioihin ja valmistautua hallittuun velkasaneeraukseen, Sari Essayah arvioi.

Europarlamentaarikko Sari Essayah’n mukaan poliittisilta päättäjiltä puuttuu nyt selvästi rohkeutta nähdä Euroopan pahimpien velkapesäkkeiden todellinen tila ja toimia sen mukaisesti. Hänen mukaansa EU:n jäsenmaiden pitäisi nyt oikaista velkaantumiskehityksensä eikä enää ruokkia  sitä. Europarlamentaarikon toimintaohje sisältää ajatuksen  tappioiden minimoisesta. Nyt pitäisi keskittyä talouskasvun välineiden  etsimiseen ja lopettaa velkojen pallottelu maalta toiselle.

– Tosiasiat tulee tunnustaa. Esimerkiksi osa Kreikan lainoista on paras kirjata luottotappioihin ja valmistautua hallittuun velkasaneeraukseen, Essayah arvioi.

”Pitäisi harkita osittaista  pankkien omistamista”

Essayah’n mukaan rahoitusvakausvälineellä ei enää pidä yrittää taata ongelmavaltioiden velkoja, vaan pääomittaa osakkeita vastaan suoraan niitä pankkeja, joilla on riski joutua velkasaneerauksen seurauksena ongelmiin.

– Osittainen pankkien omistaminen turvaisi pankkituen takaisin saannin. EU:n pitäisi keskittyä puhtaasti pankkikriisin laajenemisen estämiseen eikä ruokkia ongelmavaltioiden velkakierrettä.

Essayah peräänkuuluttaisi selkärankaista poliittista päätöksentekoa siinäkin mielessä, että vuosien ajan EU-maiden hallitukset ovat halunneet miellyttää äänestäjiä. Ikäviä talouspäätöksiä on lykätty eikä talouskasvun vuosina laitettu tarpeeksi syrjään pahan päivän varalle.

Pahimmissa ongelmamaissa leivottiin viime vuosina muhkeita vaalibudjetteja toisensa perään. Kreikan kaltaiseen tilastohuijaukseen ei osannut kukaan edes varautua. Nyt, kun tilanne on räjähtänyt käsiin, on siirrytty pallottelemaan velkaa ja tiivistämään ajopuun tavoin integraatiota.

Integraatio on nopeutunut huimasti

– Integraatio on talouskriisin oloissa paljon nopeampaa ja menee syvemmälle kuin pelkin poliittisin askelin olisi tapahtunut. Siksi on perusteellisesti arvioitava maamme suuntaa EU:n kehityksessä ja oman puolueemme poliittista asemointia siinä, Essayah sanoo.

– Tuntuu, että tällä hetkellä EU-integraatiokehityksen suhteen mennään ajopuuna; talouspäätös toisensa perään tehdään kriisitunnelmissa ja välttämättömyyden nimissä ilman, että keskustellaan päätösten poliittisesta suunnasta.

Tulevalta presidentinvaalikeskustelultakin Essayah odottaa selkeitä näkemyksiä siitä, mihin suuntaa unionia halutaan kehittää. Sama koskee KD:ta, mikäli puolue päättää asettaa oman ehdokkaan presidentinvaalikeskusteluun. Europarlamentaarikolla on toki itsellään vahva kuva EU:lle tarkoituksenmukaisesta roolista.

– Kristillisdemokraatteina olemme aina korostaneet EU:ta itsenäisten jäsenvaltioiden yhteistyöelimenä, joka parhaimmillaan tuottaa lisäarvoa niin talouteen, työllisyyteen kuin esim. taistelussa rajat ylittäviä uhkia kohtaan; ovat ne sitten ilmansaasteita tai järjestäytynyttä rikollisuutta.

– Talouspolitiikan puolella olemme tukeneet kasvu- ja vakaussopimukseen nojaavaa euroa, mutta selkeästi torjuneet kansalliseen budjetti- tai veropolitiikkaan puuttumisen.

”Suomen vaatimukset ovat perusteltuja”

Euroopan syvenevän velkasuon olosuhteissa Suomen vaatimat vakuudet Kreikalta ovat Essayah’n mukaan perusteltuja.
– On oikein vaatia ongelmamailta tiukkoja lainaehtoja ja tinkimätöntä talouden tasapainottamista. Myös muiden kuin akuutissa kriisissä olevien jäsenvaltioiden olisi mitä pikimmin tehtävä talouden tervehdyttämistoimet. 

– Jokainen euro, joka joudutaan käyttämään julkisen velan korkoihin tai lyhennykseen, on pois investoinneista koulutukseen, sosiaaliturvaan ja muusta, joka mahdollistaa ihmisten hyvinvoinnin, Essayah muistuttaa.

”Velatkin  muuttuvat saataviksi!”

Essayah mukaan into rakentaa yhteisiä velkavastuita selittyy pitkälti liittovaltiokehitystä ajavien pyrkimyksillä. Eläkkeelle jäävä EKP:n pääjohtaja Trichet maalaili jo alkuvuodesta federalistin unelmaa: yksi valtiovarainministeriö koko EU:hun, ja yhteiset eurobondit liikkeelle.

– Näinhän ne velatkin muuttuvat saataviksi! Essayah puuskahtaa.

Moni periaate sotii kuitenkin syvenevää talousintegraatiota vastaan. Jäsenmaiden taloudet ovat rakenteeltaan hyvin erilaisia  ja elävät monesti eri suhdannevaihetta, siksi samanlaiset talouden ohjauskeinot eivät toimi.

– Taloustieteilijöiden mukaan erilaisten talouksien yhteismitallinen arviointi on lähes mahdotonta. Komission taloushallintopaketissa tämä unohdetaan ja osassa sen esityksistä on menty vakaus- ja kasvusopimuksen tehostamista pitemmälle.

KD:n europarlamentaarikko nostaa esimerkiksi Angela Merkelin ja Nicolas Sarkozyn viimeaikaiset esitykset uudesta taloushallituksesta ja budjettilakien velkakriteeriharmonisoinnista. Pankkien pääekonomistit ja ETLA:n tutkijat analysoivat näitä esityksiä selkeinä askeleina kohti EU:n liittovaltiota.

– Sen sijaan me poliitikot pelkäämme sanoa asian tilan niin kuin se on, koska suomalaisten iso enemmistö vastustaa talouspolitiikan lipumista Bryssel-johtoiseksi.

Suomi voisi myös jäädä pois Kreikan tukipaketista

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Peter Östmanin mielestä Suomi voisi jäädä Kreikan tukilainasta pois nyt, kun Saksa kaatoi Suomen ja Kreikan vakuussopimuksen.

– Jos muut euromaat, kuten Saksa teki, asettuvat vastustamaan Suomen ja Kreikan saavuttamaa neuvottelutulosta vastavakuuksista, tulee hallituksen kannan olla yksiselitteinen: Asia on selvä, Suomi ei ota osaa Kreikan lainapakettiin.

Östman korostaa, että jokaisen euroalueen jäsenmaan tulee kantaa itse vastuu omasta taloudestaan. Kristillisdemokraatit ovat sekä Kreikan tapauksessa että muiden lainapakettien yhteydessä pyrkineet etsimään käytännöllisiä ratkaisuja ongelmaan Euroopan ja Suomen parasta ajatellen.

– Kristillisdemokraatit ovat vaatineet sijoittajien suurempaa vastuuta sekä vastavakuuksia mahdollisille lainoille, Östman muistuttaa.

Hänen mukaansa hallitusohjelmaan kirjatut ehdot Suomen suhtautumisesta Euroopan talouskriisiin ja mahdollisiin lainapaketteihin ovat pitkälti yhdenmukaiset niiden ehtojen kanssa, joita Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä vaati jo viime vaalikaudella.

Kansanedustaja Peter Östman on ollut 30.6. alkaen EU-asioista päättävän eduskunnan Suuren valiokunnan jäsen.